Sunday, January 24, 2016

Kauppakeskuksista kaupunkia?

Keskustelu kauppakeskuksista virkosi jälleen marraskuussa kun arkkitehti Pekka Littow kritisoi Helsingin kauppakeskushankkeita Hesarissa. Kritiikkiin vastasivat esimerkiksi
Tuomas Hakala ja Juha Kostiainen. Aikaisemmin aiheesta ovat kirjoittaneet mm. Timo Hämäläinen ja Tolkku. Vaikka minua ei ole tunnettu kauppakeskusten suurimpana ystävänä, on vuodet lähiöasukkaana jättäneet jälkensä. Siksi pyrin tässä kritiikin lisäksi tuomaan jotain uutta pöytään.

Näkisin että kun tässä keskustelun ytimessä oli kantakaupungin kylkeen rakennettavat kauppakeskukset, niin niihin ei päde Kostiasien väite siitä että asiakasvirtojen vakaudesta vastaisi kauppakeskus vaan siitä vastaa investoinnit joukkoliikenteeseen. Kehäteiden suurten kauppakeskusten ja hypermarkettien välissä on todellista kilpailua, koska asiakkaiden enemmistö tulee paikalle autolla. Autolla liikuttaessa etäisyys ei ole este. Kun kauppakeskus on pääasiassa joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä liikkuvien lähikauppa, on kilpailua paljon vähemmän koska asiakas on sidottu paikkaan. Toki kantakaupungissakin sijaitseva kauppakeskus voi kilpailla autoilevista asiakkaista, mutta tällä onkin sitten kasvavien liikennemäärien myötä myös negatiivisia seurauksia alueen asukkaille. Käytännössä siis kaavoituksella ja liikenneinvestoinneilla luodaan edellytykset kaupalle mutta oikeus liiketiloihin siltä parhaalta paikalta myydään kauppakeskusksen myötä monopoliyhtiölle.

Hajanaisella lähiövyöhykkeellä missä lähipalveluita ei ole kauppakeskuksia on helpompi puolustaa, sillä siellä todellakin on kyse siitä ovatko palvelut lähialueella vai kilometrien päässä keskustassa. Sen sijaan kantakaupungissa ei todistettavasti ole vaikeuksia tuottaa lähipalveluita, joten siellä kauppakeskuksille ei ole samanlaista tarvetta. Toisaalta jos kantakaupungin kauppakeskuksia perustellaan lähipalveluilla, niin miksi kauppakeskuksiin käytännössä tehdään liiketilaa reilusti yli rakennettavan kaupunginosan tarpeen? Kyse ei siis olekaan Kalasataman tai Pasilan lähipalveluista, vaan väistämättä siitä että lähipalelvelut huononevat muualla tai vaihtoehoisesti siitä että Redi ja Tripla floppaavat. Lisäksi on kohtuutonta että alueen ensimmäiset asiakkaat joutuvat odottamaan niitä Siwaa parempia palveluita lähes kymmenen vuotta, vain siksi että kivijalkaliiketilaa ei kannata tehdä kauppakeskusken lähelle, eikä kauppakeskusta kannata tehdä ennen kuin alueella on tarpeeksi ostovoimaa.

Sinänsä kauppakeskuksiin luodaan hyvää käveltävää tilaa, jotain jolle tosiaan on kysyntää. Usein kauppakeskukset ovat aivan kävelykadun kaltaisia mutta ilman suomalaisen kävelykatukulttuurin esteitä: kylmää säätä ja kolmiriviin pysäköityjä pakuja. Kauppakeskukset nykymuodossaan eivät kuitenkaan sovi kaupunkiin. Ainakin seuraavat asiat pitäisi muuttaa:

- Kauppakeskuskortteleille kuten kaikille muillekin kaupunkikortteleille maksimikoko. Itäkeskuksen kaltaisia puolen kilometrin möhkäleitä ei tulisi ikinä toteuttaa. Jos tarvetta on suuremmalle määrälle liiketilaa, ne voidaan sijoittaa seuraavaan kortteliin. Todennäköisesti Itäkeskuksen koko on kääntynyt jo itseään vasten: harva jaksaa kävellä koko kauppakeskusta läpi.

- Parempi integrointi katuverkkoon ja tärkeimpien käytävien 24/7 aukiolo. Käytännössä kauppakeskukset katettuina katuina. Tätä on tietenkin yritetty määrätä kaavoituksessa ennenkin siinä kuitenkaan onnistumatta, esimerkiksi Kampissa Annankadun ja Antinkadun välinen yhteys. Ilmeisesti Kalasataman keskuksen ali on tulossa ihan oikeasti avoin kulkuyhteys.

- Joukkoliikenteen asiakkaiden "pakottamista" kauppakeskuksiin ei tulisi sallia. Joukkoliikenteen saavutettavuus tulisi suunnitella matkustajien, ei kauppakeskuksen näkökulmasta. Tässä mentiin pahasti metsään Kampissa, Espoon bussiterminaalin kohdalla. Triplassa jätetään tekemättä kaikki ilmiselvät parannukset junien ja muun joukkoliikenteen välisiin vaihtoyhteyksiin, koska se haittaisi kauppakeskuksen kannattavuutta.

- Kauppakeskuksen päälle asumista. Tässä on osittain onnistuttukin monessa kohteessa: Iso-Omena, Kamppi ja nyt Tripla ja Redi. Mutta käytännössä kauppakeskukset voitaisiin vuorata kokonaan asumisella, jolloin vältytään kauppakeskusten monotonisilta ulkoseiniltä. Tästä esimerkkinä voisi toimia Mikkelissä sijaitseva Stella. Tietenkin tämä on rakennettu olemassaolevan korttelin keskelle, mutta ajatus sama.


- Kauppakeskusten vaiheittainen rakentaminen. Uudisalueen ensimmäisetkin asukkaat tarvitsevat lähipalveluita. Siksi palveluiden olisi voitava avautua ja monipuolistua vähän kerrallaan alueen kasvaessa. Kun kauppakeskuksen rakentaminen ei ole sidottu yhdeksi megahankkeksi, on sen toteuttamiseen edellytyksiä useammalla kuin kahdella rakennusfirmalla.