Linnanmäki

Rautatieaseman pohjoispuolella on kantakaupunki yhä jakautunut kahteen osaan, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Lännessä ylemmän keskiluokan Töölö, idässä opiskelijoiden ja nuorten Kallio. Henkinen raja on viime vuosina hälvennyt mutta elää kuitenkin vielä vahvasti poikkeavan ikärakenteen takia. Sinänsä kaupunginosien poikkeavissa profiileissa ei ole mitään haitallista, tässä tapauksessa ne voivat olla peräti vahvuuksia. Näiden kaupunginosien välille on syntynyt aitoa erillaisuutta, ei lähiöiden päälleliimattua "omaleimaisuutta".

Fyysinen kahtiajako ei kuitenkaan kaupungin toiminnallisuuden näkökulmasta ole hyvä asia, eikä se ole mikään edellytys alueiden erillaisuudelle. Jatkuvalla kaupunkirakenteella saadaan aikaan turvallista ja viihtyisää kaupunkitilaa, jossa palvelut ovat kaikkien lähellä.

Päämääränäni on minimoida kaupungin raja-alueet. Nämä jäävät yleensä syrjäisiksi ja palveluiden kannalta huonoiksi alueiksi. Tässä suunnitelmassa oli kuitenkin tehtävä poikkeus; kaikkia puistoja ei kuitenkaan ole mielekästä ottaa rakennuskäyttöön, joten kaupunginosasta tuli puistoja ympäröivä verkko. Luotan yksinkertaisesti siihen että kantakaupungin laajentuessa myös tälläiset kapeat kaupunkikaistaleet pysyvät vilkkaina ja eloisina. Mielestäni tämä ajatus on myös perusteltu; paikalla risteävät Pasilan ja keskustan yhdistävä akseli sekä Vallilan ja Kallion länteen yhdistävät akselit. Helsinginkadun kohdalle saattaisi lisäksi mahtua pieni Pisaraa korvaava tai täydentävä rautatieasema.

Pähkinänkuoressa:

Rakennustehokkuus: 1,52

Asukastiheys: 27 700 as/km2

Alue: 277 430 m2

Rakennusala: 82 600 m2

Kerrosala: 422 000 m2

Asukasmäärä: 7700

Työpaikkoja: 1400

Sturenkadun ja Helsinginkadun risteys: tulevaisuudessa Helsingin Times Square? ;)

Kotkankadun akseli, ajatuksena oli aluksi tehdä koko kadusta 28 metrin levyinen Bulevardi, mutta päädyin kapeampaan vaihtoehtoon.

Kolmen pääakselin risteämiskohta. Taustalla Keski-Pasilan suunnitelma, etualalla uudistettu Mäntymäen kenttä.

Josafatin kalliot sekä muut Helsinginkadun puistot ovat katujen erottamia ja ympäröimiä. Enemmän iloa niistä olisi asumiskäytössä. Kortteleiden väliin mahtuu kuitenkin viihtyisät korttelipuistot.

Mäntymäen kenttä sekä Linnanmäen ympäristön lisärakentaminen.

Kortteleista ja pihoista

 Kortteleiden koolla on suuri vaikutus kaupunkirakenteen toimivuuteen. Liian suurilla kortteleilla on estevaikutuksia; ne pidentävät kävelyetäisyyksiä, joka taas vähentää ihmisten halua kävellä. Estevaikutus on ongelma varsinkin silloin kun suuri kortteli pidentää etäisyyksiä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille. Myös kaupat saattavat kärsiä mikäli ovat sijoittuneet saavutettavuudeltaan huonoon paikkaan. Kantakaupungissa katuverkko on kuitenkin useimmiten muodostettu siten, ettei suurten kortteleiden vaikutuksia huomaa suoraan, poikkeuksiakin kuitenkin on.

Lähellä mutta kuitenkin niin kaukana. Korttelin kiertämiseksi joutuu kävelemään 430 metriä, vaikka linnuntietä etäisyys on 170 metriä.

Korttelin koko vaikuttaa myös alueen rakennustehokkuuteen. Jos alue koostuu suurpihakortteleista, nousee rakennustehokkuus kortteleiden pienentyessä. Tämä johtuu siitä, että suurpihakortteleissa nimensä mukaisesti on suuri piha. Jos rakennetaan pieniä kortteleita jäävät pihat pieniksi, mutta katutilan osuus pinta-alasta kasvaa. Sen sijaan perinteisissä kaupunkikortteleissa jossa hyväksytään piharakennukset, kasvaa rakennustehokkuus marginaalisesti kun tehdään suurempia kortteleita.

Alla olevassa kuvassa on suurpihakorttelin koon vaikutus rakennustehokkuuteen havainnollistettu. Korttelin koko on tässä tapauksesta kadunpuolisten seinien etäisyys toisistaan. Diagrammin rakennustehokkuus on laskettu kerrosmäärällä 5 ja katuleveydellä 18 metriä. Nämä eivät ole yhteneväisiä diagrammin alapuolella olevien helsinkiläisten esimerkkikortteleiden kanssa. Kuvien ainoana tehtävänä on havainnollistaa miten suuria vaihteluita kortteleiden koossa on. Esimerkiksi Ruoholahdessa sijaitseva kortteli mahtuisi kokonaisuudessaan Taka-Töölön korttelin sisäpihalle.

Korttelin koko ei kuitenkaan kerro koko tarinaa. On huomioitava se, että suurempi piha antaa mahdollisuuden rakentaa korkeampia taloja tekemättä kuitenkaan pihasta varjoisaa ja pimeää. Alla olevassa esimerkissä katujen ja pihan leveys riippuvat rakennusten korkeuksista. Kadun leveys on sama kuin rakennusten korkeus, pihan leveys on puolitoistakertainen. Pihan pituus on kuitenkin pidetty vakiona. Alle 4 kerroksisissa taloissa on käytetty runkosyvyyttä 10 metriä, neljän kerroksen ja yli taloissa on käytetty 13 metriä. Lisäksi matalien kortteleiden kadut ovat vähintään 8 metriä ja pihat vähintään 15 metriä leveitä.

Korttelin koko riippuu pihan koosta, joten jäljelle jää kysymys pihan oikeasta mitoituksesta. Pitää määritellä miten julkiset puistot ja puolijulkiset/yksityiset pihat ovat tasapainossa. Varmasti jotkut ovat sitä mieltä ettei kerrostaloissa tarvita muuta kuin valopihaa, itse en ole asiasta täysin varma. Tulevissa suunnitelmissani tulen kuitenkin soveltuvin osin siirtymään entistä pienempiin kortteleihin, korkeamman rakennustehokkuuden takia.